Evil Angel
Ladataan...Laskeudut studio-sivulle ja tuntuu siltä, että se on jonkun yksityinen soittolista pienille elokuville — eräänlainen paikka, jota pyörittävät ihmiset, jotka välittävät enemmän ideasta kuin brändistä. Jokainen teos näyttää siltä, että se on tullut yhden ohjaajan päästä: itsepäinen, tarkka, eikä yritä miellyttää kaikkia. Sen ohjaajan maku näkyy pienissä asioissa — siinä, miten valo asettuu pöydälle, kameran hieman liian pitkässä pidossa kasvoilla, oudossa rekvisiitassa, joka ilmestyy jatkuvasti uudelleen.
Työ täällä suosii totuutta kiillotuksen yli. Kamera ei piilota saumoja; se nojaa sisään, liikkuu kun haluaa, ja joskus hengittää ihmisten kanssa kuvassa. Leikkaukset eivät ole näyttäviä; ne saapuvat kuin joku pysähtyisi miettimään. Se hitaus antaa jopa lyhyille teoksille täydellisyyden tunteen — katsot pienen maailman muodostuvan ja sitten hajoavan.
Jokainen elokuvantekijä jättää sormenjäljen. Yksi rakastaa hiljaisia kotimaisia hetkiä, toinen jahtaa outoja, surrealistisia kuvia. Se monimuotoisuus pitää asiat elävänä — et koskaan kyllästy. Teknisesti se on vankka (hyvä ääni, kirkas kuva), mutta tärkein asia on inhimillinen käsi. Tuntuu siltä, että katsot jonkun pakkomiellettä, ei markkinointisuunnitelmaa, ja se on se osa, joka jää mieleen.
